South Beach

Puntari näytti kauheita lukemia, joten päätin aloittaa South Beach -dieetin. Olen sillä aikaisemmin laihtunut lähemmäs kymmenen kiloa, joista muutama on tullut takaisin näinä muutamina vuosina jotka ovat kuluneet siitä kun lakkasin ohjeita noudattamasta. Perustaltaan se kuulostaa hyvältä. Ei tarvitse nähdä nälkää, saat syödä melkein niin paljon kuin haluat 5-6 kertaa päivässä ja jälkiruokaakin saa. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat tiukat. Ei hedelmiä, ei sokeria, ei mehuja tai leipää, ei pastaa tai riisiä ja useimmat vihanneksetkin on pannassa. Kaikkea vihreää saa syödä. Ensimmäisen vaiheen jälkeen saa ruokavalioon palauttaa pikkuhiljaa noita pannassa olleita ruokia.

Eilen oli ensimmäinen päivä. Tein kalkkunajauhelihalla täytettyä kesäkurpitsaa. Ylimääräisestä kalkkunasta paistion pihvejä, jotka söin tänään. Olen syönyt paljon salaattia, jossa on vaihtelevasti ollut fetaa tai mozzarellaa. Laukussa on mukana pähkinöitä, joita saa syödä rajoitetusti. Katsoin muutamia reseptejä ja ajattelin, että tänään teen jälkiruokaa. Edellisellä kerralla en syönyt mitään makeaa kahteen ensimmäiseen kuukauteen, vaikka jopa ensimmäisen vaiheen aikana saisi syödä sokerittomia karkkeja (mutta ei tietenkään suklaata). Ostin ohjeen mukaisesti ricotta-juustoa, johon sekoitin Stevia-makeutusainetta, kaakaojauhetta ja vaniljauutetta. Lopputulos on ihan hirveä. Maistoin ricottaa sellaisenaan ja jo se toi pahan olon tunteen, joka ei kaikonnut vaikka lisäsin muiden aineiden määrää. Tämä on varmasti kamalinta jälkiruokaa ikinä. En enää ikänä osta ricottaa, koska sen maku on vain jotain tuskallisen kamalaa. Ja en yhtään liioittele. Nyt pitää sitten keksiä jotain muuta syötävää.

Minulle totaalikieltäytyminen on paljon helpompaa kuin vähentäminen. Jos annan luvan itselleni syödä jotain hyvää ja ostan kotiin vaikka keksejä, niin ne ei kaapissa kauaa pysy. Sama käy jos leivon jotain. Joten kielletään siis kokonaan kaikki herkut, jotta päästään alkuun tässä painonpudotusprojektissa. South Beachin kahden ensimmäisen viikon tarkoitus on vieroittautua sokerista ja makeasta. Dieetin kehitti alunperin sydäntautilääkäri, joka halusi etsiä keinon päästä pysyviin tuloksiin. Aika monet hänen asiakkaistaan olivat hieman lihavia, joka osalla oli johtanut aikuisiän diabeetekseen. Silloin insuliinintuotanto elimistössä on sekaisin. Pointti on se, että mitä enemmän syö sokeria, huonoja hiilihydraatteja ja sen sellaista, niin sitä enemmän ja nopeammalla tahdilla elimistö tuottaa insuliinia. Verensokeri nousee ja taas laskee nopeasti, ja sitten on taas nälkä. Tästä kierteestä on tarkoitus päästä ensimmäisen vaiheen aikana.

Voisin tietysti itsekin olla huolissaan terveydestä ja sen sellaisesta, mutta minua lähinnä tässä innostaa se että kohta ei taas ahdista katsoa peiliin ja on mukava lähteä shoppailemaan vaatteita. Nyt olen kaivanut kaapista esiin kaikkein isoimmat hupparit ja hukuttaudun sohvaperunaksi, kun en halua lähteä ulos. Liikunta auttaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos syö huonosti, ei se liikuntakaan pysty pitämään kalorimäärää kurissa. Näin minulle on siis kerrottu. Pitää kuitenkin jatkaa liikkumista, koska toisaalta ruokavalio yksin ei auta laihtumaan niin hyvin kuin nämä kaksi yhdessä. Eli lenkkipolulle siis ja sohvalla painot käteen. Ja nyt sunnuntaisin tanssimaan afrikkalaisittain, kiitos paikallisen kansalaisopiston tarjonnan. :)

Huovutetut lapaset

Tammikuu on jo vaikka kuinka pitkällä ja nyt vasta pääsen takaisin kirjoittamisen pariin. Tähän mennessä olen jo kerinnyt aloittaa uudelleen liikuntaharrastuksen (taas), ilmoittautua työkkäriin työttömäksi, kestitä siskoa ja sen miestä yhden viikonlopun sekä neuloa hillittömän määrän kaikenmoista.

Olen surffannut netissä aika paljon ja etsinyt ohjeita miten kotona voi kuntoilla itse. Salit ovat usein kalliita enkä halua sitoutua vuodeksi maksamaan 60€ kuukaudesta siitä, että useinkaan en jaksa tai kerkeä käydä salilla. Joten ostin käsipainot (2 kg ja 3kg) sekä jumppapallon, ja nyt olen muutaman kerran harjoitellut Kuntoplussan sivuilta löytämieni ohjeiden avulla. Tähän mennessä olen saanut kädet kipeiksi nostelemalla painoja, mutta eiköhän se tästä ala sujua sutjakammin kunhan vain jatkaa kuntoilua.

Huovutettu lapanen vasemmalla, oikealla vastaneulottu versio.

Kävin tässä Lielahden Lankamaailmassa etsimässä inspiraatiota ja löysin Schoppelwollen Fingerwolle-huovutuslankaa, jota ostin sen verran että riittää lapasiin (minulla meni 4x50g pakettia). Ohjeet löytyy Novitan sivuilta Puro tai Huopanen langoille. Tein ohjeen mukaan 36 silmukalla nro 7 puikoilla. Pistin lapasen sisälle pari muovipussia, että se ei huopuisi sisältä kiinni ja laitoin muun pyykin seassa koneeseen pyörimään 40 asteen ohjelmalla. Kuvaan tuli mukaan valmis lapanen neulottuna ja huovutettuna. Olen kyllä tyytyväinen tulokseen. Lapanen valmistui todella nopeasti ja tuntuu huovutettuna ihanan lämpimältä. Nyt pitää vain saada vielä toinenkin lapanen laitettua koneeseen huopumaan ja sitten odotellaankin kunnon pakkasia, että pääsen testaamaan miten lämpimät lapaset todella ovat! :)

Kävin tässä paikallisessa musiikkiliikkeessä ostamassa pari levyä. Ystäväni on tuossa liikkeessä töissä, joten saan aina parasta palvelua. :D Muutenkin tykkään käydä pienemmissä liikkeissä isojen markettien sijaan. Palvelu niissä on aivan toista luokkaa ja etsimäni tuotteet löytyvät helposti. Toinen ihanuus Tampereella on Kauppahalli, josta usein käyn hakemassa lihaa ja leipää. Palataan kuitenkin takaisin kappaleen alkuun ja musiikkiin. Ostin Jay-Z:n ja Kanye Westin Watch the Thronen, johon olen nyt tykästynyt. Olin aikaisemmin kuullut levyltä vain Otis-biisin, joka on ainakin omasta mielestäni todella hyvä. Ostin levyn tuon yhden biisin takia ja jo ensi kuuntelulla se sai minut vakuuttumaan, että en heittänyt rahojani hukkaan. Asiasta voi olla montaa mieltä. Luin tässä joitakin arvosteluja ja näytti löytyvät eriäviä mielipiteitä, ehkä osaksi sanoitusten takia. Minen niitä sanoja kuuntele, rytmi on se joka minua vie.

Rytmistä puheen ollen, ilmoittauduin kansanopiston afrikkalaisen tanssin kurssille. Nyt kun tätä vapaa-aikaa näyttää käsissäni olevan, niin ajattelin että voisin tehdä jotain sillä. Minulla on nyt vähän aikaa ollut joku himo päästä työstämään puuta, joten aluksi katselin puukäsityökursseja. Olin kuitenkin liikkeellä liian myöhään. Kurssivihkon otin mukaani viime viikolla kirjastosta ja ilmoittautuminen oli jo ollut aikaa sitten. Osa kursseistakin oli jo kerinnyt alkaa, joten olin hieman pettynyt. Sitten huomasin, että afrikkalaisen tanssin kurssi oli vasta alkamassa ja netti-ilmoittautuminen näytti, että kurssilla oli vielä tilaa. Varasin siis sieltä itselleni paikan ja tänä sunnuntaina ensimmäistä kertaa pääsen hytkymään uusien rytmien tahtiin. Vähän jännittää! Katsotaan mitähän tästäkin nyt sitten tulee..