..joten tehdään se nyt ja tässä. Olen siirtänyt tätä blogin aloittamista ties mistä lähtien ja samallahan siinä on siirtyneet suunnitelmat olla suunnitelmallinen ja organisoitunut ja ties mitä muuta sitä aina välillä toivookaan olevansa.
Tuosta lauseesta voi ehkä päätellä, että en ole kovin johdonmukainen toimissani. Olen helposti innostuva, mutta helposti myös epäinnostun eli menetän kiinnostukseni. Tähän mennessä elämää olen halunnut olla ainakin muotisuunnittelija, kokki, hevostenhoitaja, lottovoittaja ja puuseppä. Sen lisäksi olen harrastanut larppaamista, lentopalloa, rugbyä ja erilaista kuntoilua ties kuinka moneen otteeseen.
Olen itse asiassa kateellinen ihmisille, joilla on joku suunta elämässä. He tietävät jo yläasteella mitä haluavat tehdä loppuelämänsä ajan. He käyvät lääkiksen, menevät naimisiin ja saavat 2 lasta ja koiran ja ison perheauton. Eläkkeellä sitten hankitaan asunto Espanjasta ja eletään onnellisesti auringon alla.
Minulla taas on tällä hetkellä toinen ammatti hankinnassa ja ihan varma en ole tulenko tekemään sitäkään työtä päiväammattina ja tulevaisuuden haaveissa on kenties löytää työpaikka, jossa viihdyn ja kohtuullinen palkka, jotta voin matkustella tapaamaan kaikkia niitä ihania ulkomaan ystäviä joita olen koulun ja ulkomailla työskentelyn aikana kerinnyt hankkia.
Jos kuitenkin kotimaan kamaralla nyt pysytään ainakin tällä erää. Tarkoituksena on höpötellä mukavia ruoasta, lenkkeilystä, koiruuksista ja kaikesta mikä päällimmäisenä on mielessä. Teen paljon ruokaa, mutta reseptit on usein hatusta vedettyjä tai sitten sen verran improvisoituja, että useinkaan en kahta kertaa täsmälleen samanlaista ruokaa onnistu tekemään. :) Jospa tätä kautta saisin koottua omaan reseptikirjaan kootuksi parhaimmat makuelämykset matkan varrelta.
Toisena johtoajatuksena olisi seurata omaa kuntoilua. Päätin (vau, päätöksiä) tässä kesällä tehtyäni kahta työtä vähän aikaa, että vapaa-aika on kivaa ja että voisin pitää välivuoden koulusta. Niinpä parturiopinnot ovat tämän talven pannassa. Ajattelin, että voisin sen sijaa ottaa tavoitteeksi kuntoilla hiukkasen enemmän. Olen harrastanut vaihtelevasti lenkkeilyä ja tuossa elokuussa ennen lomaa pystyin ihan kohtuuvauhdilla vetämääm kahdeksan kilometrin lenkin alle tunnissa. Se ei ehkä ole mikään päätähuimaava vauhti, mutta minulle se oli suuri saavutus. Sitten lomailin pari viikkoa ulkomailla ja sen jälkeen olen lomaillut täällä Suomessa eli kuntoilu on jäänyt.
Viime viikolla kävin kotikaupungissa Kainuussa hakemassa tavaroita äidin luota ja löysin sieltä paketin, jonka olin itselleni lähettänyt Englannista 4 vuotta sitten ennen takaisin Suomeen muuttamista. Se oli täynnä ihania vaatteita, jotka luulin jo kadottaneeksi ja nyt kauhistukseni huomasin, että ne näyttävät päälläni hiukkasen...tiukoilta. Joten kuntoilukuurille mars! Kolmena päivänä viikossa on vähintään nyt jotain kuntoilua harrastettava. Aloitan tänään lenkkeilyllä, jota varten ostin ihkauuden sykemittarin GPS-laitteineen. Kauheaa välineurheilua ja rahantuhlausta, mutta toisaalta jos se saa minut paremmalle mielelle ja näyttämään omasta mielestäni paremmalta peilissä.. Valintoja, valintoja!
Nyt ensimmäisen blogimerkinnän lopussa tuntuu siltä, että on saanut pikkasen jotain tehtyä ja vietyä suunnitelmia eteenpäin. Katsotaan mitä tästä loppujen lopuksi tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti